asiakaspalvelu myyjän ja asiakkaan näkökulmasta

Asiakaspalvelua on monenlaista ja mielipiteitä siitä on yhtä monta. Ennen kuin kerron teille erillisessä postauksessa yhdestä hiljattain kokemastani järkyttävän huonosta asiakaspalveluksesta, kerron teille ensin minun ajatuksiani asiakaspalveluksesta myyjän sekä asiakkaan näkökulmasta.

Itse olen aina ollut lukion ja opiskeluitten ohella asiakaspalvelutyössä. Minä olen aina koittanut työni tehdä niin hyvin kuin voin, olen avoin, tulen hyvin ihmisten kanssa tilanteessa kuin tilanteessa toimeen. En anna omien henk.koht asioiden ja mielitilojen tai kiireiden vaikuttaa työnjälkeeni, sillä kumpikaan ei ole asiakkaan vika eikä sitä kuulu siihen purkaa. Olen rohkea ja itsevarma, enkä pelkää haasteita, tavoitteena on aina hallita tilannetta kuin tilannetta ja pitää pakka kasassa. Olen saanut työpaikoiltani aina kiitosta työtavoistani, asenteestani ja työni laadusta ja minulle on tärkeä pitää se myös niin. Olen aina työssäni ajatellut, etä haluan kohdella asiaita niin kuin itse haluan tulla kohdelluksi asiakkaana. Eli vaatimukseni asiakaspalvelun suhteen on korkeat mutta täysin realistiset. En tykkää mielistelystä, enkä myöskään siitä että niskaani hengitetään ja koko ajan tullaan kysymään tarviiko apua ja tyrkyttämään jotain tuotteita. Eli näin ollen en myöskään itse toimi niin työssäni. Hymyni on aito ja en ole teennäinen. Olen asiakasta palvellessani oma itseni, rento, hymyilevä ja en mikään ujo piipittäjä.

Hyvän myyjän erottaa siitä, että tyrkyttääkö tuotteita vain sen takia että on pakko kun työnantaja pakottaa lisämyyntiin vai suositteleeko jotain tuotetta aidosti ja mieluusti oman käyttökokemuksen perusteella. Sen myös erottaa asiakkaana heti, milloin se on pakoitettua ja milloin ei, monet työnantajat / firmat eivät sitä vain tajua. Minulle tyrkyttäminen on luotaan työntävää ja antaa huonon sekä epätoivoisen maun firmasta / liikkeestä. Kun rahaa ei tarpeeksi virtaa kassaan ja firmalla / liikkeellä menee huonosti, se näkyy heti epätoivoisessa asiakkaiden ahdistelussa tyrkyttämisen ja kehuskelun muodossa. Esimerkkejä tästä hyvin epätoivoisesta asiakkaitten ahdistelusta on monia mutta suurin sellainen on ehdottomasti Bestseller, eli siihen kuuluu Vero Moda, Only, Pieces, Vila ja Selected Femme / Homme. Ne piilottaa tämän ahdistelevan tyrkytyksen asiakkaan kehuskeluun ja muka auttamiseen löytää asiakkaalle kivoja vaatteita ja sen takia moni ei edes huomaa sitä ahdistelua ja tyrkytystä kun se on niin salakavalaa. Heidän taktiikkansa on mielistellä asiakasta minkä kerkeää ja saada se lankaan. Kaiken tämän mielistelyn takana on kuitenkin kova kilpailu työntekijöitten kesken ja pomon asettamat paineet. Työntekijöitä uhkaillaan potkuilla, jos lisämyyntiä ei tee firman halutulla tavalla. Jokaista myyjää kohtaan asetetaan päivän myyntitavoite ja sitä seurataan pitkin päivää. Lausahduksia opetellaan ulkoa ja niitä käyttää kaikki myyjät kaikille. Sellainen ilmapiiri työpaikalla ei ole terve vaan myrkytetty.

Monella asiakaspalvelussa töissä olleella riittää varmaan monenlaisia kokemuksia asiakaspalvelualan työpaikoista ja heidän erillaisista toimintaperiaatteista. Minulla riittää myös useampia oikein hyviä työpaikkakokemuksia, joissa työntekijöitä ei kohdeltu kuin roskaa ja uhkailtu ja asetettu paineen alle mutta valitettavasti sekaan on myös mahtunut niitä hyvinkin huonoja kokemuksia, joissa on mm. uhkailtu niillä potkuilla jos ei tee tarpeeksi lisämyyntiä. Kaikista kokemuksista olen kuitenkin oppinut paljon, myös niistä huonoista työpaikoista. Niitä huonoja työpaikkojakin on ihan hyvä kokea, vaikkei ne olekaan kivoja kokemuksia, koska sitä kautta esimerkiksi erottaa vielä selkeämmin hyvän työilmapiirin ja hyvän työnantajan, mikä on hyvälle asiakaspalvelullekin erittäin tärkeä pohja. Niiden huonojen kokemuksien myötä, oppii myös arvostamaan hyvää työpaikkaa ja -ilmapiiriä vieläkin enemmän.

Olen ollut kahdessakin vaateliikkeessä Helsingin Kampin keskuksessa töissä ja kummatkin kuuluvat näihin huonoihin kokemuksiin, missä myyjiä kohdeltiin huonosti ja ilmapiiri oli erittäin huono, molemmissa pomot puhuivat muista työntekijöistä selän takana toisille työntekijöille ja mollasi niitä. Toisessa uhkailtiin useamman kerran päivässä potkuilla ja vedettiin vähän väliä takahuoneeseen keskustelemaan viime tunnin henk.koht myynneistä, eli tyrkytyksistä ja pomo arvosteli kovin ottein sen lisämyynnin laatua ja opetti uusia "kikkoja" miten asiakasta kuuluisi mielistellä lisää ja saada pauloihin. Näistä kokemuksista on onneksi jo useampi vuosi aikaa. Toiseen näistä työpaikoista on sattumoisin pari tuttua vuosien varrella kertonut mahdollisesti hakevansa töihin ja olen heille kertonut kokemuksistani ja he ovat kiitollisina jättäneet hakemmatta kyseiseen vaateketjun liikkeeseen töihin. Jos ei omaa nahkaa pystynyt pelastamaan kyseisiltä kokemuksilta, niin olen tyytyväinen jos pystyn estämään sen, että muut joutuvat kokemaan saman. Valitettavasti joku muu kärvistelee niissä paikoissa paikoillaankin ja hyvässä lykyssä vielä nielee sen kaiken huonon kohtelun. Kummassakin taitaa olla vielä samat pomot.

punaiset asusteet vol. 2

Tämäkin asu on n. kolmen viikon takaa, kun osu taas vähän viileempi päivä kohdalle. Lempparifarkut on yleensä kuin liimattu muhun viileempinä päivinä. COSista ovat ja olen ne ostanut kolme vuotta sitten. Ovat olleet kovassa käytössä mutta edelleen toimivat. Vihdoinkin COS oli tehnyt presiis saman mallin ja pesun uusiksi ja sain samanlaiset uudet jo varastoon odottamaan näitten hajoamista. Kauppaan oli tullut nyt samoista farkuista vielä vaaleempi pesu, aijjai kun ne houkuttais!

wool knit: COS / leather vest: Jofama, Nelly.com / jeans: COS / leather bag: Sequoia / sunglasses: GUCCI

kirpparipäivän asua

Viime päivät on pitänyt aikamoista kiirettä, kun vanhemmat tulivat mummin kanssa mua tänne moikkaamaan. Nytkin on taas kiire, kun puolen tunnin päästä pitäisi kääntää auton nokka kohti Travemündeä ja laivaa ja sitä kautta Suomeen. Eli lähden Suomeen pariksi viikoksi lomailee ja moikkaa kavereita :) Kuvia on kameran muistikortille taltioitunut vaikka kuinka paljon mutta kiire kun on, niin laitetaanpa näitä mitä löytyy koneen kätköistä..niitäkin nimittäin piisaa ;)

Asu vähän viileämmältä sunnuntaipäivältä n. kolmen viikon takaa :) Kävin kirpparilla tekemässä löytöjä ja syömässä kaverin kanssa saksalaisessa vanhassa ravintolassa Deponie:ssä. Sieltä saa aina hyvää saksalaista ruokaa!

tee: All Saints / blazer: Zara / jeans: COS / leather shoes: Unknown brand, Ebay / leather bag: Zara / scarf: Passigatti

saksileikkejä

Mun kaapissa pyöri yhdet Seven for all Mankind -farkut mallia bootcut. Mielessä kun on pitempään jo pyörinyt, et jospa löytyis hyvin istuvat mutta rennot, juuri oikean pituiset (tärkeää levenevissä lahkeissa, kun jos ne lyhentää, niitten koko malli muuttuu) bootcut-malliset farkut, niin ne voisi näyttää melko makeilta korkkareilla ja jopa minä voisin tauottaa pillifarkkuja välillä. No, etsinnät jatkuvat, sillä nämä bootcutit on siihen haaveiluun juurikin liian pitkät.

 

Jotenka mitäs muutakaan, kuin sakset käteen ja lahkeille heippa!

 

 

ja ei, ei mitään mikroshortseja kiitos vaan tällä kertaa jopa lahjetta sai jäädä vähän enemmänkin ja pituus riittää puoleen väliin reittä. Asuakin näitten kanssa jo löytyy -julkaisen pian! Tykkään.

 

I have had a Seven for all Mankind bootcut-jeans in my closet for a while, which are too long even with high heels for my short legs. I have to keep searching for a perfect pair of bootcut jeans, but these ones became shorts with a longer leg length. No micro shorts for me, they are terrible looking.

kirppissaldo

Tälle mun sairaskierteelle ei näy loppua, sillä tänään olen tasan kuukauden ollut kipeenä alkaen sikainfluenssasta, siirtyen suoraan keuhkoputkentulehdukseen ja heti perään poskiontelotulehdus. Mitäs ois seuraavaksi vuorossa? Jotain mahatautii mulla ei vielä olekaan ollut, sehän olisi kivaa vaihtelua tähän jatkeeksi.

No, mä kuitenkin päätin kävästä kirpparilla ja hyvä niin kun tein niin kivoja löytöjä! Mauerparkin ihanan ihanalle kirpparille siis suuntasin. Teen itse kirpparista vielä ihan oman postauksen ja havaintoja, mitä eroja olen huomannut hinnoittelun, tuotteiden kunnon yms. suhteen verrattuna suomalaisiin kirppareihin :) Kuvan kengät ostin Suomalaiselta tytöltä. Hän puhui ystävän kanssa suomea ja keskeytin heidät kysymällä suomeksi kenkien hintaan. Olivat hieman hämillään!

// Sundays are always flea market days for me. Also this sunday it was time for Mauerpark flea market and I found some pretty awesome things.

 

Topshop leather shoes 8e and Jazmin Chebar leather skirt (longer at the back) 5e

 

Monki tee 3,50e

 

H&M grey college blazer 4e

 

Topshop boutique silk shirt 9e and Zara neon pink-white shorts 4e

 

3 new leather straps each 0,50e for jewellery making

14/06/2013

Jälleen päädyttiin toisen ystävän kanssa Oranienburgerstraßelle eilen, mutta sinne tuttuun ja turvalliseen intialaiseen Amrit- ravintolaan. Siellä oli päivän lista voimassa klo 17 asti ja tilasin klassisen Chicken Korman. Ihmettelin kun sainkin ison sopan ja intialaista leipää eteeni. Kysyimme hölmistyneenä, että eikös tämän pitänyt olla Chicken Kormaa? Tarjoilija hymähti ja sanoi, että toi on alkuruoka joka kuuluu hintaan ja Korman kanssa tulee vielä iso salaattikin. Jaahas, eli kolmen ruokalajin menu 5,90e hintaan ja sitä ruokaa tosiaan oli paljon ja se oli tosi hyvää, niinkuin aina Amritissa! Hyvä kun kahvikupin tuolla hinnalla saa Suomessa..oluttahan ei sais, jos sen tilaa Helsingin Kämpistä ;)

silk-cotton shirt: Mango, flea market / jeans: COS / leather jacket: Selected Femme / leather shoes: Asos / leather bag: Michael Kors / sunglasses: Ray-Ban

 Kun ystävä otti kuvia, meidän ohi käveli kundi pyörää taluttaen ja jutellen naishenkilön kanssa. Yhtäkkiä ystäväni havahtui ja sanoi, eikös tuo ollut D. meidän vanhalta luokalta? Näin vain kundin selän, niin en oikein osannut sanoa juuta eikä jaata ja samassa ystäväni huusikin hänen perään ja se tosiaan oli meidän vanha luokkalainen. Tilanne oli hyvin vaivautunut, entisestä vitsiniekasta oli tullut melko totinen kaveri. Minä en ollut nähnyt häntä yli kymmeneen vuoteen, ystäväni ja D. olivat toisensa kuitenkin jossain luokkakokouksessa nähnyt muutama vuosi sitten. D. kysyi mitä meille kuului. Kerroin muuttaneeni 1,5kk sitten takaisin Berliiniin. Johon hän tokaisi ihan tosissaan kysyen: no, mahtaa olla kiva, olla takaisin täällä kun täällä on sentään lämmintä?
Siinä samassa muistuikin mieleen, että hän oli se, joka tosissaan kysyi minulta kun aloitimme silloin koulussa ja esittelimme jokainen toisemme luokan edessä, oikein nauraa räkättäen, että ai sinä tuut sieltä missä jääkarhut kävelevät kaduilla? Mikäs sun faija on ammatiltaan, metsuriko..sillä ei täällä kaupungissa varmaan kauheesti töitä piisaa? Hän nauroi, mutta oli myös tietämätön ja tosissaan, sen huomasin silloin. Hän vaan paketoi tyhmyytensä hauskaan vitsiin ja nauratti luokkaa.

Silloin tosin Suomesta ei maailmalla juurikaan tiedetty, Mika Häkkinen taisi olla ainoa Suomen tunnettu valtti kun kerta Nokiastakin luultiin, että se on kiinalainen. Maailma on kuitenkin muuttunut ja olen ollut positiivisesti yllättynyt, kuinka paljon Suomesta näin kymmenen vuoden jälkeen täälläkin nykyään tiedetään ja monet tunnistaa nimenikin heti suomalaiseksi! D. ei kuitenkaan ole sivistänyt itteensä tämän kymmenen vuoden aikana millään tavalla. Hän oli aina hyvin ylimielinen ja piti itseään todella fiksuna. Hän oli hyvä koulussa ja opiskelee nykyään tietääkseni yliopistossa- mutta ei se vielä ihmisestä fiksua tee, etenkin kun on noin suuri suu ja paljastaa tyhmyytensä. En itsekään tiedä kaikkea, mutta silloin kun en tiedä, niin olenkin mielumminkin hiljaa ja annan viisaampien puhua tai muotoilen kysymykseni toisin. Miten olisi ollut vaikka: minkälainen sää Suomessa on? Se olisi yleinen kysymys ja siinä samalla voisi oppia jotain asiasta josta ei tiedä. Olla utelias, osoittaa mielenkiintoa uusia asioita kohtaan.

Kerroin hänelle, että Suomessa on ollut nyt monena kesänä lämpimämpää kuin Berliinissä ja talvet alkaa olee melkein yhtä kylmiä. Hän ei tietenkään uskonut minua. Myhäilin mielessäni tyytyväisenä. Niinkuin arvatakin saattaa, me emme koskaan olleet ylimpiä ystäviä.

Art in Berlin

Yesterday I had lunch with a friend of mine at an Indian Restaurant called Amrit (located at Oranienburgerstraße). They also have a restaurant at Nollendorfplatz. If you are searching for a good Indian restaurant in Berlin, I can recommend the Amrit-restaurants! Once again I had a very good lunch there.

We ran into an old schoolmate of ours. It was strange, he seemed confused. Maybe he was on a date with that woman, who was with him. D. asked us how we were. I told him, that I moved back to Berlin 1,5 months ago. His comment was: " must be nice to be back here, because it´s warm here", meaning that it´s always cold in Finland. Then I remembered. He was the one, who asked me on the first day when we had to introduce each other in front of the class: oh Finland, that´s the place where the polar bears run around? Is your father a lumberjack? He laughed back then but I realized that he was searious at the same time. Back then, people didn´t know a lot about Finland. The only thing was Mika Häkkinen, they didn´t even know that Nokia is finnish. Even after ten years he still hasn't seemed to civilize himself. He was cocky and thought of himself as an excellent student. He was good in school and I think he studies at a university at the moment, but that doesn´t make people smart.

I could only smile contently at his stupidity. It shouldn't come as a surprise when I tell you that we were never the best of friends.

Thank you Maria for the lovely pics!

palataan vielä vähän takaisin...

Toisiksi viimeisessä postauksessa annoin kuvien puhua puolestaan ja en edes asuun sanonut mitään. Oli mukava kesäpäivä kun lähdin ystävän kanssa syömään, mutta sain sitten tullessa kunnon kesäsateen niskaani. Oltiin syömässä Oranienburgerstraßella tex-mex -tyypisessä ravintolassa. Ei mikään kummonen. Oranienburgerstraßen ravintoloissa on vähän se ongelma, että ne ovat muuttuneet niin turistipaikoiksi, ettei ruuan laatuun kiinnitetä enää huomioo. Sillä kadulla oleva Amrit on intialainen ravintola ja niillä on useampi ravintola mm. Nollendorfplatzin lähellä. Se on aina sellainen varma valinta, sillä sieltä saa hyvää ruokaa, muut ravintolat suosittelen kiertämään kaukaan, ellei sitten sellainen Turistitunnelma ja -ruoka jostain syystä ertyisesti innosta.

Asua näkyy hieman paremmin tosiaan siinä toisessa postauksessa hieman alempana.

tee: Gina Tricot, flea market / silk skirt: Banana Republic / necklace: COS

This is the ouftit from the pics few posts back.

my backyard

Rakastan asuinaluettani. Presiis samalla kadulla Mitte- kaupunginosaa tuli asuttua se 12 vuotta täällä Berliinissä vain pari taloa katua toiseen suuntaan. Halusin juuri tälle asuinaleelle takaisin ja se onnistui. Berliinissä riittää kauniita asuinalueita. Kiehtovia ovat myös vanhat talot ja asunnot. Täällä on termi Altbau, jolle ei oikein suomalaista vastinetta ole. Sillä tarkoitetaan ennen toista maailmansotaa rakennettuja rakennuksia, niissä asunnoissa on isot valoisat huoneet ja korkeat katot, narisevat puulattiat ja kauniit painavat puuovet huoneissa. Vaikka tykkään hurjasti niistä Altbau-asunnoista, tykkään samanaikaisesti myös näistä tämän kadun taloista, jotka ovat ns uusia rakennuksia Altbau-rakennuksiin verrattuna. Katu jolla asun on iso keskeinen katu Berliinissä, jossa on monta, monta korkeaa taloa. Meidän entinen asunto (siellä asuu vuokralaiset tällä hetkellä) on 12. kerroksessa ja aluksi mun pitikin saada sitä asuntoa vastapäätä oleva asunto ja se olisikin ollut enemmän kuin täydellistä, sillä olisin halunnut mahdollisimman ylös kerroksissa.

Nyt asun viidennessä kerroksessa ja se 12. kerroksen hohto toki puuttuu mutta asunto on valoisa ja kiva. Yksin koiran kanssa 63 neliössä asuminen on aika kivaa, tilaa on. Sijainti tosiaan on se mikä tuo hymyn korviin joka kerta kun astun ovesta. Takapihallani on Hilton -hotelli ja sen edessä on omasta mielestäni yksi Euroopan kauneimpia aukioita, jonka katseluun en koskaan kyllästy: Gendarmenmarkt. Sieltä kierrän joka päivä ainakin yhdellä lenkillä koiran kanssa. Gendarmenmarkt muodostuu kahdesta kirkosta ja niiden välissä olevasta konserttitalosta, jotka ovat isolla aukiolla u-kirjaimen muodossa: kirkot siis sivuilla ja keskellä konserttitalo.

 

punakattoinen Hilton -hotelli Deutscher Dom- kirkon takana

 

Aukion keskellä on aidattu saksalaisen kirjailijan Friedrich Schillerin patsas ja sen takana aukion keskeinen rakennus Konzerthaus Berlin (kuvaus hetkellä tietty joku saneeraus meneillään, kiva kiva), myös tunnettu nimellä Schauspielhaus, jossa pidetään konsertteja ja muita tilaisuuksia

 

Deutscher Dom ja Schauspielhaus

 

Französischer Dom

Französischer Dom -kirkon nukkuvat pulut, jotka monesti pitävät kivaa kurnutusääntä kun tuosta nurkasta kävelee ohi..

 

Französischer Dom toiselta puolelta

 

Yksi tyytyväinen hauva iltalenkillä..

 These are pictures from the area, where I live here in Berlin. I live in Mitte and in my backyard is Gendarmenmarkt, in my opinion one of Europe´s most beautiful squares. I just love it! I have always a smile on my face when I see it, it´s just breathtaking.
 

let the pictures speak for themselves...

Friday afternoon

 

Sain mummiltani valmistujaislahjaksi valita itselleni mieluisen nahkalaukun. Päädyin yllä näkyvään kauniiseen Furlan yksilöön ja se pääsi perjantaina ekaa kertaa käyttöön. Aah, kun se on ihana!

 

Omaa silmääni mielyttää eniten Furlan ja Coccinellen nahkalaukut. Kummaltakin merkiltä kelpaisi tänkin hetkisistä mallistoista lähestulkoon mikä tahansa laukku. Miksi? No kun niitten laukuissa ei ole niin paljon härpäkkeitä ja etenki minua häritseviä massivisia kultaisia yksityiskohtia jotka tekee monesta laukusta mielestäni halvannäköisen. Löytyy multakin muutama sellainen, jossa sitä härpäkettä ja kultaa on liikaa mutta sen takia ne eivät olekaan sellaisia "otan olalle milloin tahansa"-laukkuja. On yllättävän vaikea löytää kauniita nahkalaukkuja, joissa olisi hopeiset metalliosat. Vuosien varrella olen jo osittain luovuttanut asian suhteen ja oppinut elämään sen kanssa, että niissä nyt vaan on sitä kultaa. Laukku ei kuitenkaan saa olla tylsä vaan siinä on oltava jokin juju ja värit on mun kohdalla aina pop, vaikkakin neutraalin värisiäkin on kaapista löydyttävä taas sit niihin ylivärikkäisiin asuihin kokonaisuuden rauhoittajasi.

 

dress: Asos / leather flats: unknown brand, flea market / leather necklace: COS / leather bag: Furla, Stockmann

 

I got as a graduation present from my grandmother to choose a leather bag. I chose the Furla bag, which you can see on the pics. I love it!

Sommer, Sonne und Frozen Yoghurt

Kyllä, myös keski-Euroopassa paistaa sateen sijaan aurinkokin välillä. Berliini ei ole onneksi ollut niin sateinen kuin monet muut kaupungit Saksassa ja muut maat mutta ei täälläkään ole superhelteitä tai edes varsinaisia kesäpäiviä montaa kerennyt olee. Nyt on torstaista asti aurinko mukavasti lämmittänyt ja mäkin oon eilen ja tänään uskaltanut tän mun viirusaallon jälkeen vähän pidemmälle kuin kauppaan / lääkärille / pankkiin / apteekkiin, jotka kaikki ovat 5 min matkan päässä multa. Yskää edelleen piisaa, eli iisisti on otettava.

Meidän tunnin aamulenkki sisälsi hetken aamiaistauon frozen yoghurtin parissa. Itse syön frozen yoghurtini aina vain tuoreitten hedelmien ja hedelmäkastikkeen tai hunajan kanssa, eli suklaata yms ei mun frozen yoghurtistani koskaan löydy :) ..ja lopuksi mun kärsivällinen seuralainen tietenkin palkittiin kupin nuolemisella, slurps!

We have had finally sunny weather also here in Berlin! Here it hasn´t been raining that much like in the most parts of Central Europe but it has been cloudy and around 15 degrees only. So, summer, sun and frozen yoghurt with fresh strawberries, kiwi and raspberry sauce- what would be better than that! 

yellow mood

few weeks ago: yellow P2 790 summer to go! and A-England she walks in beauty

the first pics in Berlin

 

Tässä ihan ihkaensimmäiset asukuvat Berliinistä, eli nyt jo noin kuukauden vanhat mutta mitä sillä on väliä milloin ne on otettu kun asu kerta on kiva. Itse tykkäsin hurjasti. Harmi vaan, että kahta kuvaa lukuunottamatta kaikki oli tärähtäneitä, siksi nää salamalla otetut saa nyt kelvata.

 

 

Niinkuin olen ennenkin kertonut, niin en tosiaankaan ole käynyt Gina Tricotissa kuin ehkä max 10 kertaa koko elämässäni. Olisikohan tokalla kerralla ollut kun siellä asioin, niin nappasin alerekiltä 2,90e maksavan hameen. Oon sitä aina vähän kaapissani pyöritellyt, että pistäiskö kirpparikasaan vai mitä tekis. Nyt tänne muuttaessa en ekaan muuttosatsiin saanut kuin pienen osan vaatteistani, joten valkkasin mukaan kivojen vaatteiden lisäks muutamia sellaisia, joita ajattelin nyt tai ei koskaan mentelmällä testaa ja kattoo pitääkö vai ei. Ja tämä hamehan nousi ihan hetkessä aivan lemppariks, jestas sentään! T-paita on Monkin alerekistä, oiskohan maksanut 4e, heh. Kengät on Vansin ja yhet lemppareista. Laukku se yhdeksi suosikiksi noussut Michael Korsin. Niin ja farkkupaita H&M:n.

 

These are the first outfit pics after moving to Berlin. I loved the whole outfit, especially the skirt, a sale piece bought for 2,90e (!) from Gina Tricot two years ago. Gina Tricot is a shop, which is so not me and I have been there only a few times. The Michael Kors bag has been a favourite of mine since I got it.

 

tee: Monki / denim shirt: H&M / skirt: Gina Tricot / shoes: Vans / leather bag: Michael Kors

 

 

finally!

Ompa ollut monen moista mutkaa matkassa, niin netin saamisen kuin myös kaiken blogiin liittyvän kanssa ja vieläkään kaikkia haasteita ei ole voitettu. Netin saaminen olikin haasteellisempaa kuin koskaan pystyin kuvittelemaan täällä Saksan maalla. Sitä kun ei saa ennen kuin asunto on virallisesti käyty ilmoittamassa omiin nimiin, eli tekemässä muuttoilmoitus. Se ei kuitenkaan tapahdu ihan ykskaks, sillä sitä ei voi täälllä tehdä netissä, eheei, vaan siihen varataan aika virkailijalle ja mennään paikan päälle se tekemään. Ensimmäinen vapaa aika löyty viikon päästä siitä kun aikaa katsoin. Sen sentään pysty tekemään netissä, wau! Mutta muutoin asioitten kulku olikin aika jälkeen jäänyttä nykytekniikkaan nähden. Saksa ei siis ole byrokratian suhteen edistynyt kymmenessä vuodessa ( silloin me siis muutettiin täältä Suomeen) juuri ollenkaan, huhhuh. Monet asiat hoidetaan kirjeitse, ei mailitse. Asiat hoidetaan paikan päällä, ei netin kautta. Kaikkeen on varattava aikaa ja paljon.

Kaikkea tätä tähän astista aikaa kuitenkin on varjostanut sairastuminen sillä sairastuin reilu pari viikkoa sitten sikainfluenssaan, joka alkoi monen päivän 40 asteen kuumeella. Sitten sain vielä toisen viiruksen heti perään kun olin vähän jo kohti parantumista, nimittäin keuhkoputkentulehduksen ja jos se eka viirus ei vielä ollut tarpeeks kamala, niin tämä jälkimmäinen sit olikin. Kun valmiiksi uupunut kroppa saa taisteltavaksi tuollaisen viiruksen vielä, niin ei paljon naurun aihetta ole. Kävin kriittisessä tilassakin jo ja nyt melkein kolmen viikon sairastelun jälkeen alan toivon mukaan olemaan jo voiton puolella, vaikken terve vielä olekaan. Eli vähän pepuilleen ja takkuilevasti on tämä alku täällä lähtenyt käyntiin mutta olen silti nauttinut täällä olosta.

Viikko sitten sain kunnon kotinetin, niin vihdoin pysty alkaa hoitelee opiskelujuttuja yms. Siirsin koko Lily.fissä olleen blogisisältöni tänne (oli hieman hommaa siinä touhussa), sillä en viihtynyt lilyssä. Siksi into siellä bloggaamiseen hiipu, mutta ei itse bloggaamiseen- eli kaipasin ehdottomasti maiseman vaihdosta blogilleni. Tuntui koko ajan siltä, että se on mammavauvayhteisö mihin olen eksynyt. Aina ensimmäisenä kun heräs ja avas lilyn, niin vastassa oli joku hitsin (anteeksi nyt vaan) vauvan naama tai joku huikea uutinen "tätä minun vauvani teki tänään". Nyt kun sieltä poistuin, niin samaan aikaan lilyyn muuttikin useampi tunnetumpi ei-mammabloggaaja, taisi lilyn väkikin huomata tämän hälyttävän suunnan mihin lily on tai oli menossa. Onneksi mulla oli blogipohja valmiina kun aikoinaan aloitin kerta bloggerissa bloggaamisen. Nyt olen täällä taas ja en kyllä täältä enää lähekkään mihkään. Ostin omat sivustotkin, eli pian tähän blogiin pääsee suoraan oman websivun kautta mutta sen kanssa on tässä nyt viikon tapellut useampi ihminen ja se on vielä työn alla. Ilmoittelen kun asia saadaan kunton :)

Joitain muutoksia ajattelin tehdä, banneria muutinkin jo, ulkoasua on raikastettu ja ehkä teen vielä pieniä säädöksiä ja aion alkaa enkuksikin lyhyesti kirjoittamaan postauksiin jotain tekstin yhteenvetoa.

(kuvat ekoilta päiviltä kun tänne muutin lähialuuelta, kun olin koiran kanssa lenkillä)