kuntoilua / vesijumppa

En ole koskaan tykännyt koululiikunnasta, joukkuelajeista enkä varsinkaan juoksemisesta / hölkkäämisestä. Olen aina ollut tanssijatyyppiä, en ole tykännyt minkään sortin urheilusta. Aloitin kuitenkin aivan ykskaks lukioaikoina intohimoisen salitreenin. Treenasin kolmen vuoden ajan 4-5 kertaa viikossa. Jälkeenpäin ajateltuna, en tosiaankaan tajuu mis ihmeen välis kävin töissä, lukioo ja näin kavereitakin. Sen lisäksi treenasin väärin, sillä ongelmana oli kasvava epänaisellinen haba-heh. Paidat kiristi käsivarsista ja reisistäki tuli vähän liian lihaksikkaat makuuni. Jossain vaiheessa viisastuin ja tajusin, etten ainakaan siitä lihasmassasta pääse eroon jatkamalla samanlailla. Kolmen vuoden jälkeen aloin vähentämään treeniä ja muuttamaan treeniohjelmaani. Sitten hankin ensimmäisen koirani ja treenit väheni 1-2 kertaan viikossa ja lopulta jäivät kokonaan, sillä aika ei enää riittänyt ja koirani ei ollut mikään helppo tapaus kun se kärsi niin kovasta eroahdistuksesta. Toki treenaamisen jättäminen kokonaan viikkorutiinista alkoi jossain vaiheessa tuntumaan, ei painon nousuna vaan yleisesti olossa. Mun onnekseni olen perinnyt erinnomaiset geenit sen suhteen etten liho kuin max joku kaks kiloa tollaisen vuoden aikana kun en treenaa ollenkaan. Lihomisen sijaan laihdun erittäin helposti, jos vähääkään lisään liikuntaa vaikka söisinkin samanlailla. Minä kun syön ihan mitä ikinä lystään, enkä ole koskaan mitään diettejä tai mitänä erikoisruokavalioo pitänyt.

Mulla vaan alkoi sen vuoden aikana se salitreenin pois jääminen tosiaan tuntumaan yleisessä hyvinvoinnissa. Oli sellainen blaah, veltto olo, laiskotti ja väsytti. Toki kävin koiran kanssa pitkillä lenkeillä kolme kertaa päivässä, mutta se ei mulle riitä pitääkseen sellaista hyvää oloa yllä. Kun koirani eroahdistus alkoi hieman helpottamaan niin aloin miettiä treenaamisen aloittamista uudestaan. Kynnys sen aloittamiseen oli suuri ja ajatus hikisestä kuntosalista laitteineen ahdisti. Halusin kokeilla jotain uutta. Kävin äitini kanssa jooga- ja pilatesalkeiskurssit. Pilates ei ollut yhtään mun juttu, jooga oli ihan jees mutta kaipasin jotain muuta. Olin kuitenkin harrastanut tanssia pitkään ennen salitreenin aloittamista, mm. vatsatanssia tuli tanssittua viisi vuotta, niin halusin jotain liikunnallisempaa. Hankin jäsennyyden uuteen kuntosaliin ja hankin alkuun personal trainerin. Ajattelin vielä yrittää jos saisin sen innoittamana intoni takaisin salitreeniin. Kovastin yritin sitä intoa etsiä ja kaivella esiin mutta ei mikään auttanut. Sen sijaan aloin innostua ennemmin erillaisista jumpista ja kokeilujen myötä hurahdin zumbaan. Jestas se on kivaa! Sitä harrastin melkein vuoden verran kolme kertaa viikossa ja sit kävin kerran viikossa salilla sitä kadoksissa olevaa intoani etsimässä. Kaverin innoittamana kokeilin vesijumppaa ja tiesin siitä ekasta tunnista lähtien, että nyt löyty se mun laji. Siihen vasta hurahdinkin! Silloin päätin jättää hyvästit salitreenille, kun kerta olin lopen kyllästynyt siihen niin miksi väkisin koittaa etsiä sitä intoa.

Vesijumppa on sitä paitsi huomattavasti tehokkaampaa kuin salitreeni, se on ihan tutkitusti todettu, eikä vain minun mielipiteeni. Toki niillä tunneilla on paljon mummoja ja sehän onkin saanut "mummojumppa" -leiman, mutta ei siellä kyllä mikään mummomeininki ole! Ohjaajat ovat nuoria ja pistää kyllä tekemään töitä kuin viimeistä päivää, mutta jokainen saa kuitenkin tehdä omaan tahtiin. Siksipä juuri sillä samaisella tunnilla voi olla sekä mummot että nuoret ja vetreät ja siltä väliltä. Vedessä jaksaa painaa aina aivan täysillä vaikka olisikin väsynyt, nälkäinen tai jopa nilkka nyrjähtänyt (kokeiltu on pariin otteeseenkin). Vedessä ei huomaa kuinka paljon tekee. Vesi on raikasta, eikä siinä tule hiestä märäksi. Yksi asia lisää rakastaa vesijumppaa, sillä inhoan sitä hiestymistä.

Niin ja mitä siellä tarkalleen ottaen tehdään? Apuvälineinä käytetään vaahtomuovista pötköä tai sitten sellaisia pyöreitä käsiin laitettavia vaahtomuovisia juttuja, joiden avulla voi tehdä kaikkia samoja liikkeitä kuin mitä salilla tekisi vapailla painoilla tai laitteilla, sillä niitten kanssa saa samanlaisen vastuksen aikaiseksi kuin painojen kanssa. Vedessä vastuksia saa suurennettua tekemällä liikkeet syvemmällä vedessä ja nopeaan tahtiin. Eli sitä syvemmällä ja nopeampaa liikkeitä tekee, sitä raskaampia on liikkeet ja päinvastoin taas saa liikkeistä kevyempiä. Toki joillain muilla vesitunneilla voi olla toisen mallisia vaahtomuovi-apuvälineitä tai kokonaan erillaisia välineitä, mutta näitä käytetään kuntosalilla jossa minä käyn. Osa 45min mittaisesta tunnista tehdään tosiaan apuvälineillä ja ohjaajasta vähän riippuen sit noin 20min tehdään ilman apuvälineitä. Ilman apuvälineitä esim. pikajuostaan paikallaan, nyrkkeillään paikallaan jalkoja samalla nostaen korkealle tai twistataan (kyljet tykkää). Vesijumpan jälkeen tietää kyllä tehneensä jotain, sillä sen jälkeen kyllä tuntuu jaloissa, käsissä ja jokapuolella kroppaa. Mutta kaiken kaikkiaan sen jälkeen on freessi ja hyvä olo. Tietää tehneensä jotain, mutta ei ole niin uuvuksissa että pitäisi eka lepää ennen kuin jaksaa tehdä jotain muuta. Nykyään on zumbakin jäänyt aikalailla. Käyn viikossa n. neljä kertaa vesijumpassa ja silloin tällöin vaihdan yhen kerran zumbaan, jos sille tuulelle satun.

gelb, schwarz und weiss

 black top underneath: H&M / dress: Mango, Berlin / shoes: Indiska / leather bag: Global / leather and canvas belt: All Saints / sunglasses: Ray-Ban


Välillä, tai oikeastaan suhteellisen usein sitä tekee aika huikeita löytöjä ihan omasta kaapista- kunhan vain on aikaa tutkia sitä kaapin sisältöä. Tai ei se aikakaan oikeastaan ole välttämätön asia siihen löydön tekemiseen vaan ennakkoluulottomuus ja heittäytyminen ovat avainsanoja. Kun kärsimätön mies seisoo eteisessä ja kyselee huokailevaan sävyyn oot sä jo valmis? Mennään jo!, niin tietää ettei paljoa aikaa ole haaskattavana etenkin jos siinä vaiheessa hyppii vielä alusvaatteisillaan ympäri kämppää. Siinä vaiheessa ei auta muu kuin avata kaappi ja ottaa eka vaate mikä käteen osuu. Mun katse osu tähän mekkoon, tähän printtiin, näihin väreihin. Mekko jonka kohtaloa olen punninnut jo monesti- laittaakko myyntiin vai pitääkkö kaapissa. Olen sen ostanut yli viisi vuotta sitten Berliinin Mangon alennusmyynnistä 11€:llä muistaakseni. Syy miksi se on jäänyt kaappiin on ollut tuo midi-pituus. En vieläkään ole ihan täysin lämmennyt midi-mittaan mutta jos hameessa / mekossa on printtiä sen midi-mitan lisäksi, niin huomaan että sillä kombolla tuo mitta minuakin mielyttää. Kokeiluhaluinen kuin olen, niin yksivärisenäkin sitä on kyllä kokeiltava ja tiedänki siihen jo mainion koekappaleen, nimittäin äidin vanhan räikeen pinkin (eli hot pink nykykielellä) silkkisen midihameen, joka on odottanut lyhentämistä. Ennen sitä lyhentämistä, on tehtävä tämä koe, etten sitten kadu myöhemmin sen lyhentämistä. Mutta palatakseni takaisin tähän mekkoon, niin tämä on odottanut oikeastaan samaa lyhennysoperaatiota, sillä tän printistä olen tosiaan tykännyt sen verran paljon että se on näinkin pitkää saanut kaapissani asustaa ilman yhen yhtä pitämiskertaa. Kannatti siis pitää ja helman lyhennys saa toistaiseksi jäädä ;)

Laukkukin on jo noin viisi vuotta vanha ja on vieläkin suhteellisen hyvässä kunnossa vaikka tuo vaalea väri onkin hieman haasteellinen pitää siistinä ja huoliteltuna.

Hienona asusteena toimii jälleen kerran uusi auringonpolttama rintakehä, en ole varmaan tällee polttanut itteeni moneen moneen vuoteen kuin mitä tänä kesänä ja tänä vuonna sitä kesää ei edes ole näkynyt yhtä paljon kuin viime vuosina. Olin toistamiseen hietsun kirpparilla myymässä viime viikon perjantaina, kun myytävää riittää ja siitä on päästävä eroon ennen muuttoa. Parhaimmat jutut myyn edelleen huuto.netissä (sivupalkissa vasemmalla on suora linkki kohteisiini, jos ketään kiinnostaa).

Virkatut keltaiset espadrillokset ovat mahtava alelöytö kolmen viikon takaa Indiskasta, jestas kuinka mukavat ne onkaan jalassa!

maxi it is

Kääk, nyt se helle sit ihan ykskaks tulikin. En ole yhtään kesäihminen, kevät ja syksy ovat mun mieleen. Omasta mielestä asut ovat useinkin hyvin tylsiä ilman koruja ja huiveja. Hellesäällä karsin kuitenkin kaiken hiostavan pois ja yleensä jäljelle jää vain pelkät vaatteet. Kesävaatteet eivät inspiroi minua erityisesti, sillä jotta kesällä ei paistu, kangasta ei voi kauheesti olla liikaa ja minä kun rakastan kerrospukeutumista ja jänniä muotoja yms vaatteissa- eli kesä ja minä, ei hyvä yhdistelmä. Turvaudun siis pääsääntöisesti mekkoihin ja shortseihin mutta pääsääntöisesti niihin mekkoihin.

Mekon olen ostanut pari-kolme vuotta sitten H&Mstä. Se on ihanan kevyttä 100% puuvillaa ja on mitä mainion näihin hellekeleihin. Nahkaballeriinat olen ostanut kirpparilta viidellä eurolla. Laukun sain joululahjaksi viime jouluna eräältä tärkeältä ihmiseltä. Hehkutin kerran kotiin tullessani Michael Korsin uusia oransseja laukkuja. Aivan yllättäen sellainen kuoriutui paketista ja olin aivan sanaton- todiste siitä, että kyllä ne miehet meitä naisia joskus kuuntelee!

 dress: H&M / leather flats: unknown brand, flea market / leather bag: Michael Kors / sunglasses: Ray-Ban / necklace: Indiska / silver bracelet: Kalevala Koru

26072012

 shirt: Repeat / vest: COS / shorts: vintage, flea market / leather bag: Global, Stockmann / leather flats: unknown brand, flea market / necklace: Nelly.com

federleicht

Pienestä postipaketista kuoriutui nämä kauniit sulkakorvakorut, jotka löysin Ebaystä sattumalta. Aitoa hopeeta ja täysin uudet. Näissä on upea muotoilu, näihin on saatu hienosti muotoiltua sulan liikettä hyvinkin aidon näköisesti.

ripset osa 2

Mitäs sitten kun ripset on Talikan ripsiseerumilla ravitut ja kaipaisivat väriä? Eli niin kuin jo ensimmäisessä ripsipostauksessa kuvailin, mun ripset ovat hyvin vaaleat, lyhyet, suorat ja ei tosiaankaan tuuheat. Suosin siis ripsiväriä joka tuuheuttaa ja kenties vähän optisesti pidentää. Ripsien taivutin on mulla must, siitä ei nyt tullut kuvaa otettua mutta mulla on käytössä MACin ripsientaivuttimet. Hankintalistalla on kyllä ne kuuluisat Shu Uemuran ripsientaivuttimet, pakkohan niitä on päästä kokeilemaan kun ne ovat muka ripsientaivuttimien number one.
Mun suosikkiripsiväri on ehdottomasti Lancômen hypnose drama. Se on todella hyvä mutta viimeksi kun se loppu ja kun en suostu Stockan hintoja merkkikosmetiikasta maksamaan niin suuntasin MACin pisteelle. MACin ripsarit ovat mielestäni ollut kanssa aina hyviä, mutta Lancômea ne eivät vielä ole voittaneet. Myyjä suositteli mulle heidän suosittua ripsien prep+primea, eli sellaista alustahnaa joka toimii pohjana ripsivärille ja lisää tuuheutta ja pituutta. Päätin kokeilla sitä ja MACin opulash ripsiväriä (väri: musta) ja olen kyllä ollut tyytyväinen! Tuo alustahna on aivan mahtava tuote, ripsiväri sen sijaan ei edelleenkään Lancômea voita ja aionkin seuraavan kerran kun jokin reissu koittaa niin lentokentältä tai laivalta ostaa taas sen ripsarin. Tuota tahnaa voi siis käyttää yhtä hyvin muun merkkisten ripsivärien kanssa ja siksi mua kiinostaakin, et mitä ihmeitä se tekee sille hypnose dramalle, joka jo sellaisenaan on niin huikee.

alelöytöjä

Tuli taas tehtyä hienoja löytöjä alen aikana ja ajattelinkin esitellä muutamia asusteita ja kenkiä, jotka tuli kotiutettua.

Kenkiä tuli sit muutamat ostettua, kun osu vaan niin mahtavia yksilöitä eteen. Vihreät läpinäkyvät Cheap Mondayn Nelly.comista tilatut avokkaat on aika villit mutta jotenki juuri sen takia niin hurmaavat. Topshopin nahkaiset balleriinat terävällä kärjellä maksoi vain 12 puntaa, eli n. 15€. UGG:n huivi ja Globalin nahkalaukku ovat sellaisia joita olen monesti kuolaillut normihintaisena mutta ei sit vain tullut ostettua. Huivi on kyllä ihan hintansa takia jäänyt sinne Stockan hyllylle jokaisen kuolailusession jälkeen, sillä 95€ on musta melko kallis hinta puuvillahuivista. Nyt se oli -50% ja hinta näyttikin jo huomattavasti kivemmalta. Korvakorut ovat Indiskasta 4,90€.

Nämä kaunokaiset löyty Spartoo.fi:n alea selaillessa ja vielä kun sai sovitettua niitä niin ai että olivat hyvät jalkaan. Merkki on minulle entuudestaan tuntematon Marian. Kyse ei tosiaankaan ole mistään halpismerkistä. Upeaa kuvioitua nahkaa päältä ja sisältä myös aitoa nahkaa.

one rainy day a week ago

 shirt: H&M, flea market / cardigan: Monki / jeans: JC / necklace: Design Torget, Stockholm


Tämä on viikon takainen asu, jonka kruunasi kumisaappaat. Se oli taas yksi niistä päivistä kun tuli aivan kaatamalla vettä, ulkona oli ihan harmaata ja sisällä myös ja kuvat ovat salaman loisteessa otettuja- ei kiva. Musta ton paidan printti on aivan ihana, se niin kirku mua joskus vuosi sitten kun olin kirpparikieroksella. Hintaa paidalla oli huiman euron, kyllä hymyilytti :) Kaulakoru on Tukholmasta Design Torgetista ostettu. Sieltä löytää aina mahtavia uniikkeja koruja. Suosittelen siis  kurkistamaan Tukholmassa piipahtaessa Design Torgetin koruvalikoiman ja toki muutoinkin, siellä on vaikka mitä kivaa sisusustusjuttua!

farbenfroh

Kaipailin uusia näyttäviä kaulakoruja. Tiesin tarkalleen minkä tyyppisiä haluaisin, eli afrikkalaishenkisiä, näyttäviä mutta kevyitä. Mieluusti puusta tehtyjä. En voi sietää, jos kaulakoru on liian painava, sillä silloin mua alkaa ahdistamaan ja en voi muuta ajatella kuin sitä kaulassa roikkuvaa korua. Löysin juuri sellaisia kuin etsinkin juuri niistä kaupoista, mistä oletinkin sellaisten löytyvän: Aurinko ja Indiska. Ja sit iski valinnanvaikeus, upeita värejä oli aivan liikaa ja sit vielä tuli kummittelemaan tuollainen mettallinhohtoinen msutanharmaa koru vaikka tarkoitus oli ostaa nimenomaan voimakkaan värisiä yksilöitä. Jätin jopa korut kertaalleen Indiskaan ja kävin välissä katsoo Auringon tarjontaa.
 Lopulta päädyin ostamaan kummastakin kaksi kaulakorua. Eli Indiskasta, niin kuin lapuista voi päätelläkin, löytyi limenvihreä ja oranssi, toiset kaksi Auringosta. Upeita, en malta päästä käyttämään näitä!

ripset osa 1

Jos kuuluu niihin ihmisiin, jotka eivät innostu tekoripsistä, niin kannattaa jatkaa lukemista. Itselläni on hyvin negatiivinen mielipide tekoripsistä, tekokynsistä, tekohiuksista eli siis hiustenpidenyyksistä / -tuuhennuksista ja oranssista tai överistä tekorusketuksesta. Voisin noista neljästä jauhaa tuntitolkulla, mutta en mielummin edes aloita, muutoin tästä postauksesta ei tule loppua. Kun aiheena kerta on ripset ja moni ihmetteleekin varmaan, miksi joku ihminen ei nykypäivänä lyhyitä harvoja vaaleita ripsiä omaavana tekoripsiä käytä, niin toki mun on pari sanaa tekoripsistä sanottava. Eli tosian niin kuin jo sanoin niin mun ripset ovat ihan vaaleat, lyhyet, suorat ja harvat kaiken lisäksi. Eli oikeastaan olisin ideaali henkilö käyttämään tekoripsiä kun omat ripset eivät ole erityisen näyttävät.
Mutta guess what? Mua ei asia haittaa, tykkään luonnollisesta ja luomusta kun kyse on omasta kehosta ja ei nämä mun omat ripset tee minusta millään tavalla  rumempaa tai huonompaa ihmistä. Mulla on tällaiset ripset kuin on ja olen tyytyväinen. Tykkään kuitenkin hoitaa kehoani ja käyttää ravitsevia tuotteita. Niin myös ripsiin ja käytössä onkin jo yli vuoden ollut Talikan ripsiseerumi. Mun omat ripset ovat myös hyvin hauraat ja tippuvat helposti ja tämä ripsiseerumi on vahvistanut niitä ja tehnyt niistä niin hyvännäköiset kuin niistä vaan saa. Sen lisäksi, että Talikan ripsiseerumi vahvistaa ripsiä se myös lupaa tuuheuttaa ja pidentää ripsiä. Tuuheuttamista olen huomannut ja se toisaalta varmaan liittyy ripsien vahvistamiseen, eli ettei ne enää helposti irtoile. Pidentymistäkin olen huomannut, etenkin alaripsissä. Puoli vuotta käytin seerumia aamuin illoin mutta nyt olen jo pidemmän aikaan käyttänyt vain iltaisin, sillä unohdan sen aina aamuisin. En ole mitään erityisen suurta eroa nähnyt siinä, että käytän tuotetta enää vain kerran päivässä.

koirien ruoat

Ostan aina koirille pakasteessa olevia koirien jauhelihaa joko Mustista ja Mirristä tai Cittarista. Mun koirien suurin herkku on lohimössö, jota saatan hetken lämmittää ennen tarjoilua mutta sitä siis voi antaa koiralle sellaisenaankin eli raakana. Laitan tuon raaka-ruoan lisäksi aina vähän kuivamuonaa sekaan ja joka ilta lisään kummallekin ruokalusikallisen koirille tarkoitettua kalaöljyä. Kuivamuonissa suosin laadukkaita ruokia, eli en ruokakaupan perusvalikoimaa. Olen kohta vuoden verran syöttänyt molemmille joko saksalaista Meradogia tai Boschia. Pennulle maxi junioria ja vanhemmalle koiralle lightia, sillä se taitaa olla ikuisella dietillä kulkusten poiston seurauksena. Ostan kuivamuonat ja löhiöljyt sekä monenlaiset tarvikkeet ja joskus herkutkin zooplus.fi nettikaupasta. He myyvät aivan samoja merkkejä huomattavasti halvemmalla kuin mitä ihmiset ostavat Suomesta kalliilla eläinkaupoista ja Stockalta, eli esim. Hill´s Science Plan, Royal Canin, Pro Plan jne. Tuotteet tulevat Saksasta, yli 39€ ostoksissa ilmaiset postikulut ja tuotteet tuodaan suoraan kotiovelle noin viidessä päivässä. Ostan kerralla aina about 15 kilon säkin, sillä siinäkin säästää reippaastin.

Miksi siis maksaisin huomattavasti enemmän samoista ruoista, jotka mulle vielä kaupan päälle kannetaan ilmaiseksi kotiovelle?

floral jeans

 shirt: Diesel, flea market / jeans: Lindex / leather pumps: Cindy Crawford for 5th Avenue (Deichmann) / leather bag: Topshop / sunglasses: Ray-Ban / silver earrings: finnish design / leather necklace: H&M

pukeutuminen alkaa alusvaatteista

Se ei riitä, että on kauniit ja tyylikkäät vaatteet vaan koko pukeutuminen lähtee alusvaatteista. Ihmettelen aina kadulla kävellessäni, että eikö ihmiset itseään tosiaan katso peiliin, etenki takaa? Eikö naiset ajattele alusvaatteiden ostossa muuta kun "kunhan ne ovat seksikkäät ja alaosan on oltava stringit- mahdollisimman niukat"? Puhun nyt nimenomaan niistä alaosista. Rintaliiveistä on paasattu monessa blogissa kyllästymiseen saakka (ei siinä sinänsä mitään, sillä tuolla riittää vielä niittenkin suhteen monta naista jolla on opittavaa) ja jos multa kysytään niin minusta järkyt huonosti istuvat alushousut tai stringit jotka puristavat makkaroita esille vaikkei niitä olisikaan niin ovat niitä kohuttuja silikooniolkaimia jopa pahempia. Välihuomautuksena vaan, että itse siis olen kyllä rintaliivienkin suhteen tarkka ja silikooniolkaimia ei kaapistani löydy ja olkaimettomat rintaliivit on aina päällä jos yläosassa on jokin erikoinen kaula-aukko tai mekko on olkaimeton ;D

 Mun tekee aina oikein pahaa kun kävelee ihmisten takana ja katse osuu takamukseen jossa alushousut ovat muodostaneet tuplapakarat kummalekin puolelle tai rajat ylipäätänsä näkyy. Baareissa varsinkin näkyy paljon viimisen päälle tälläytyneitä nuoria naisia joilla on ihoa nuolevia niukkaakin niukempia mekkoja päällä ja sit näkyy hirveät alushousujen tai stringien rajat /makkarat. Ei siinä mitään, jokainen omalla tyylillänsä niitten vesirajamekkojen kanssa mutta peilistä voisi katsoa myös takaa vai onko se liikaa vaadittu? En meinaa että tässä mun takia asiaa pitäisi lähtee korjailee, jos siitä tykkää ni siinäkin antaa vaan palaa mutta kaunista katseltavaa se ei ole.

Olen miettinyt myös, että yksi syy voi toki myös olla, että jotku naiset ajattelee ettei niitä rajoja ja makkaroita voi millään keinolla estää ja alusvaatteita on kerta käytettävä. Mutta näinhän asia ei ole. Kokeilin reilu vuosi sitten ekaa kertaa Sloggin saumattomia hipstereitä ja stringejä ja olin heti paikalla aivan myyty. Pistin kertaheitolla koko alusvaateosastoni uusiksi ja kaikki muu lähti menee. Olin hyvin skeptinen sen tv-mainoksen suhteen jossa nainen laittaa nämä kyseiset hipsterit päälleen ja vetäisee lennossa tiukan hameen päälle ja sanoo "ei rajoja, ole huoletta" tai jotain vastaavaa. Mutta kerranki mainos, joka ei ollut yhtään liioiteltua vaan täysin totta. Olen jopa miehen mielipidettä kysynyt että näkyykö mitään tiukan mekon päälle pistäessä ja vastaus oli suora ja rehti "ei, onko sulla edes mitään siellä alla?". Nyt viime aikoina näitä on alkanut muutkin halvemmat merkit tekee mm. H&M ja Lindex. Niitten lisäksi tällaisia löytyy myös La Senzalta ja La Islalta. Kaikkia muita paitsi Lindexin olen kokeillut. Lindexin jätin kauppaan vaikka herkullisia värejä olikin tarjolla sillä ne näytti harvinaisen mummoilta. H&Mn on ok, mutta eivät mielestäni voita Sloggeja. La Senza ja La Isla ovat täysin samanoloisia ja sijouttuvatkin kakkoseksi Sloggejen jälkeen.

Niin mistä siis on kyse? Täysin saumattomista hipstereistä tai stringeistä, jotka ovat tehty microfaserkuiduista eli sellaisesta hieman liukkaasta materiaalista ja reunat ovat leikattu laserilla. Materiaali on niin höyheneen kevyttä ja ohutta, ettei niitä edes huomaa päällä! Sloggit kulkee nimellä light (eli esim light hipster tai light string) ja niitä olen ostanut Stockalta, Anttilasta, Cittarista tai Nelly.comilta. La Senzaa ja La Islaa taas Ebaystä (jos alusvaatteiden osto Ebaystä kummastuttaa tai kuulostaa vastenmieliseltä, niin siellä on ihan alusvaateshoppeja eli myyjiä jotka työkseen myyvät Ebayssä alusvaatteita ja toimivat monesti jonkunlaisina jälleenmyyjinä tai kakkosluokan eli B-luokan tavaran myyjinä ja silloin alusvaatteissa on hintalaput kiinni). Jokaisen vartalo on erillainen ja maut ovat erillaisia ja hyvä niin. Siksi myös Sloggit olivat mielestäni parempia, sillä H&Mn versiossa on melko matala vyötärö ja se ei istu mulla oikeassa paikkaan eivätkä ne tunnu niin huomaamattomalta kuin Sloggit päällä. Sloggit ovat myös ehkä hitusen ohuempaa materiaalia kuin H&Mn.

Suosittelen siis lämpimästi kokeilemaan tällaisia! Muutaman kaverin olen koukuttanut jo ihan täysin, enkä muutoinkaan tunnu olevan ainoa joka näistä on innostunut sillä esim Anttilassa ne ovat melkein aina loppu.

Pitää muistaa se, että vaikka kuinka jotku vaikkapa H&Mn stringit näyttävätkin tangossa kaikkine pitsineen super seksikkäiltä ja ehkä jopa alusvaatteisillaan peilin edessä seistenkin, niin ne ei sit kuitenkaan vaatteet päällä ehkä näytä läheskään niin hyvältä. Ja sen jälkeen kun noita saumattomia on kokeillut, niin voiko niitä niukkoja stringejä joissa on tiukat kuminauhaiset narut sivuissa sanoa enää mukaviksi päällä?

gestreift

black basic short dress underneath: Indiska / dress: Cheap Monday / shoes: Converse / sunglasses: Ray-Ban / necklace: 925 silver and gemstone pendant bought in Berlin, leather cord too / leather belt: Diesel / leather bag: Marc by Marc Jacobs 
 

mökkeilyä osa 1

Näissä tunnelmissa viime viikkoinen mökkiviikko tuli vietettyä. Mukaan mahtui auringonpaistetta, sadetta ja myrskyä. Mun nuoremmasta hauvasta kuoriutui mökillä jo tokana päivänä kunnon halinalle. Se kun ei ole tähän asti malttanut olla kahta sekunttia pitempää paikoillaan, kun ylimääräistä energiaa on riittänyt vaikka muille jakaa mikä on toisaalta ihan normaalia koiranpennulle. Mökillä meillä oli pitkiä rapsutussessioita ja mun kyljessä oli koko ajan kyhnötettävä- välillä tuli myös lievästi sanottuna ahdasta kun molemmat haukut halus kyhnöttää mun kyljessä kun esim. luin jotain. Ja jos tilaa ei löytynyt niin tämä nuorempi neitihän pisti sit pyllynsä suoraan mun lehden päälle. Oli myös niitä tilanteita kun se oli nopeempi kuin mä ja se kerkes mua kahta sekunttia aikaisemmin lukunurkkaan ja valtas tyynyn. Mun vanhempi koira on kunnon vesipeto niin kuin olen tainnut jo mainitakin. Myös veneilystä se tykkää ja heti vaan kun menee venerantaan niin se menee istuu veneeseen varmuuden vuoksi jos vaikka oltaisiin lähdössä jonnekin. Mökkeilyyn kuuluu aina hyvä ruoka- grilliherkut ja leivonnaiset.

Nuorempi koirani oli tosiaan ekaa kertaa mökillä ja siksi olikin mielenkiintoista nähdä miten se siellä viihtyy. Se oli hieman hämillään kun sai juoksennella koko ajan vapaana ja sit tollaisessa maastossa, eikä mun siellä ollessa kauheasti mun läheltä uskaltanut liikkua mihinkään. Nyt kuitenkin tän viikon aikana kun haukut jäivät mökille vanhempieni kanssa siitä on kuoriutunut pieni karkailija. Se on nyt päässyt erinnäisten uusien hajujen makuun ja lähtee vähän väliä tutkimaan itsekseen ympärillä olevaa metsää. Aijjai- karkailut loppuu tasan siihen kun mä meen sinne taas lauantaina pitää jöötä...ihan selvästi kummatkin ottavat vähän omia vapauksia ja tottelevat vähän niin ja näin kun mä en ole paikalla. Onhan se toisaalta ymmärrettävää, sillä koiralla on aina se yksi päähenkilö jota se tottelee (jos se on koulutettu) parhaiten ja muita sit vähän huonommin. Vanhempiani ne näkevät kaupungissa n. kerran viikossa ja mun koirian kun ovat, niin mun kanssa ollaan 24/7. Kahden ison koiran kanssa tottelevaisuus on äärimmäisen tärkeetä, ei arjesta tulisi mitään jos ei olisi kuria. Kun toisen koiran otin, oli sekä koirilla että mulla paljon totuttelemista ja arki ei sujunut ihan ongelmitta. Kahdessa koirassa aina sekin, että ne ruokkivat toinen toisiaan, oli se sitten kyse hakkumisesta tai jostain muusta enemmän tai vähemmän hyvästä tavasta. Kävin molempien kanssa Koirakoulu Kitissä kolmella yksityistunnilla pistämässä mun ja haukkujen arjen kondikseen. Aivan mahtava koirakoulu, en voi muuta kuin kehua. Haluan siitä kirjoittaa vielä postauksen erikseen, sillä se ei ole mikään perinteinen koirakoulu. Toki sitä on aina välillä hyvästä koulutuksesta huolimatta helisemässä kahden ison koiran kanssa. Kun oikein hyvä tsägä käy, niin hihnat on keskenään solmussa ja minä hihnojen kanssa myös, toisen koiran jalka on kietoutunut hihnaan ja kun koittaa alkaa selvittää hihnasotkua niin toinen koirista päättääki viel vaik mennä toisen koiran alta tai vastaavaa. Onhan näitä tilanteita riittänyt kun ei oo tiennyt miten päin olisi, pitäisikö itkee vai nauraa- yleensä se menee kuitenkin naurun puolelle.

Nyt karkasin jo täysin aiheesta kun on niin kauhee ikävä mun haukkuja mut siis la palaan vielä muutamaksi päiväksi mökille ja tulen sit koirien kanssa junalla sieltä pois :)

Osmo pesi mun hiukset!

...ja jestas kuinka hyvin pesikin. Osmo on siis hoitoaine, jota kerroin ostaneeni joku kuukausi sitten. Se on siis tehohoitoaine tai naamioksikin sitä voisi kutsua. Sitä pidetään n. 7min hiuksissa ja tarvittaessa tuplataan aika ja tehoa lisää lämpö. Kokeilin sitä kerran kotona ja pidin sitä n. 10min ja tulos oli oikein hyvä. Toisen kerran kokeilin sitä mökillä ollessani ja laitoin sen saunan ajaksi ja pidin sitä about 15min ja tulos oli vieläkin parempi. Mun hiukset kiilsivät! Minun hiuksiini sitä kiiltoa ei tosiaan helpolla saa ja aine joka sen saa aikaan, on sit kanssa oikeasti hyvää. Käytän tällaisia naamioita noin kerran viikossa ja hiuksia pesen 3-4 päivän välein kerran shampoolla ja perään aina hoito-aineella. Pesun jälkeen laitan aina vielä hiuskiin jätettävää hoitoainetta.

Tähän väliin voisinkin kertoa hieman hiuslaadustani, sillä monihan ei alla olevan kuvan perusteella mitään erikoista näe. Mun tukka on pitkä ja hyvin paksu. Mulla on luonnonkihara ja karhea tukka, joka harvoin kiiltää-se on siis laadultaan sellainen, kyse ei ole huonosta hoidosta. Hyvät kampaajat jotka oikeasti ovat ammattitaitoisia tietävät sen ja kehuvatkin monesti että hiukseni ovat hiustyyppiini nähden hyvässä kunnossa. Joillekin kampaajille mun hiukset ovat painajainen ja tuottaa tuskaa ja jotkut ovat hurjan innoissaan saadessaan käsitellä näin paksuja ja upeita hiuksia.

Olen hyvin tarkka hiusteni hoidosta. Sillon kuin värjään hiuksiani, värjäytän niitä vain kampaajalla (tyviä värjätty viimeksi joku 3-4 kk sitten ja hiuksia pituudeltaan viimeksi reilu vuosi sitten). Tällä hetkellä värjäyksen suhteen on kuitenkin meneillään tauko ja tällainen kokeilujakso luonnollisen liukuvärjäyksen suhteen. Käytän muotoilutuotteita sekä kihartimia tai muita vempaimia ehkä kerran kolmessa kuukaudessa. Kuivainta en käytä kuin talvella silloin tällöin, sillä hiukseni kuivuvat viidessä tunnissa heh, eli joskus ei ihan kerkee odottaa tota aikaa jos esim aamulla pesee hiukset. Mutta kaiken kaikkiaan yritän välttää kaikenlaisten muotoiluvempaitten ja kuivaajan käyttöä. Vältän niitä ihan senkin takia, että mun pitkien paksujen hiustenlaittoon esim kihartamiseen menee joku tunti (menisi toki varmaan vähän vähemmän aikaa jos olisin siinä oikein pro ja tekisin sitä joka aamu- se on selvä), niitä ei siis laiteta tosta vaan kymmenessä minuutissa ja sen lisäksi mun hiukset ovat niin painavat ettei kiharat kauaa kestä hiuksissani. Suoristus kestää kyllä hiuksissani, mutta se se vasta tuskaa onkin- siinä menee iäisyys!
Muutoin kaikki hiustuotteeni ovat kampaamotuotteita, sillä olen ne todennut monenlaisten testausten kautta paremmiksi. Ainoat ns kempparituotteet ovat Tresemmén kuivashampoo hätätilanteita varten ja lämpösuojaspray niitä kerran kolmessa kuukaudessa käyttöjä varten.

Aamusin hiustenlaittooni menee viisi sekunttia kun harjaan ne läpi (joka toinen päivä harjauskin unohtuu) ja teen yleensä siinä vaiheessa vaan jonku ns kotinutturan tai letin ja jos muistan teen sen vähän siistemmin sit hississä tai kävellessä ovesta ulos- nutturaan, ponnariin tai lettiin en peiliä tarvitse.

Olen siis kaiken kaikkiaan hyvin laiska hiustenlaittaja, toki se johtuu myös siitä ettei mun hiuksille tarvitse juurikaan mitään tehdä jotta ne ovat näyttävät.

sadepäivä vol.99999

Sadetta piisaa. Itse kuitenkin tykkään sateesta, vaikka olisihan se kiva et tulis edes muutama kunnon kesäpäiväkin jolloin voisin pistää shortsit tai hellemekon päälle. Itse en kuulu niihin ihmisiin, jotka sekoo täysin pukeutumisen suhteen vain sen takia että nyt PITÄISI olla kesä ja lämmintä. Olen realisti, tsekkaan päivän sään ennen ulos lähtöä, joko netistä tai sit meen vaan parvekkeelle ja avaan ikkunan. En ymmärrä miksi mun pitäisi laittaa tohon säähän uitettavaks mun kivoja nahkaisia balleriinoja ja sandaaleja sen takia että nyt PITÄISI pitää niitä kun kertä PITÄISI olla kesä ja helle. En laita väkisin niitä sandaaleja jalkaan koko kesänä, jos niin on tullakseen, sillä ne kuuluvat helteeseen ei tällaiseen sateiseen ja tuuliseen vajaan parikyt asteeseen. Yksi mikä mut kuitenkin yllätti jälleen kerran oli toi kirkkaus. Ulkona näyttää harmaalta, eli aurinkolasit jätän kotiin. Kuvia ottaessa vasta taas huomasinkin, et tuollahan on kuitenkin yllättävänkin kirkasta ja en voinut kuin siristellä silmiäni koko ajan mikä näkyy myös kuvissa.

Paita on löytö All Saintsin miestenosastolta ja on ostettu 4-5 vuotta sitten. Ihanasta Topshopin kiiltonahkaisesta laukustani, ei nyt tähän hätään tullut otettua erillistä kuvaa ton mytyssä lojumisen lisäksi. Olen sen ostanut pari-kolme vuotta sitten Ebaysta ja jestas sitä on tullut käytettyä, mutta se näyttää silti vielä ihan uudelta.

  
Outfit of the day: tee: All Saints, London / cardigan: BDG. by Urban Outfitters / jeans: JC / shoes: Converse / leather bag: Topshop, Ebay / earrings: finnish design

Korvakoruista. Helsingin pääpostissa odotellessani vuoroani osuivat silmäni lasivitriiniin, jossa on suomalaisia designkoruja myytävänä. Ihastuin näihin voimakkaan sinisiin neliökorvakoruihin. Ovat aitoa hopeeta ja olivat vielä 25% alessa, hintaa jäi noin 29€- ei paha. Hassua ostaa hopeakoruja postista :D Ei kylläkään ole eka kerta, ostin nimttäin joskus vuosi sitten vähän samantapaiset korvakorut tummanpunaisina ja tummanvihreinä.